Työskentelen toisen asteen opiskelijoiden parissa. Kuopiossa toisen asteen oppilaitoksia riittää. On neljä lukiota pelkästään kaupungissa ja yhdet vielä Nilsiässä ja Juankoskella. On Savon ammattiopisto eli Sakky, joka tarjoaa laajan kattauksen ammatillisia opetusaloja. Ja muitakin on, kuten Pelastusopisto, Konservatorio ja Palvelualan opisto PAOK. Olen työssäni psykologina kohdannut huonosti voivia opiskelijoita kaikista kaupunkialueen lukioista, useilta Sakkyn linjoilta ja PAOK:ilta. En mainitse tätä moittiakseni ainoatakaan näistä kouluista / linjoista, vaan kuvatakseni, kuinka opiskelijoiden pahoinvointia on siis kaikkialla. Olen kirjoittanut havainnoimastani nuorten pahoinvoinnista kattavammin tässä kirjoituksessa. Pahoinvoinnin laajuus saakin minut pohtimaan, millainen kokemus toisen asteen koulutus nuorille on. Mitä voitaisiin Kuopiossa tehdä paremmin, jotta opiskelijoiden hyvinvointi kohenisi?
Kallaveden lukio on yksi hienoista oppilaitoksistamme.
Kuopion kaupunki järjestää siis lukiokoulutuksen. Savon ammattiopiston taustalla kirjainlyhenne Sakky puolestaan viittaa ammattiopistoa pyörittävään koulutuskuntayhtymään. Kuopio on koulutuskuntayhtymän suurin kunta. Pelastusopisto ja PAOK puolestaan ovat esimerkkejä oppilaitoksista, joiden toiminnassa Kuopiolla ei ole kummempaa sananvaltaa.
Opinnot innostavat tai toisinaan eivät
Tulevasta syksystä alkaen toisen asteen koulutus on pakollinen asia oppivelvollisuuden laajennuttua. Peruskoulun lopussa nuoret tekevät valintoja, mitä opiskelupaikkoja yhteishaussa tavoittelevat. Tässä vaiheessa olisi toivottavaa, että nuorten riittävään tukemiseen alavalinnan suhteen löytyy mahdollisuuksia ja motivaatiota. On pyrittävä siihen, että lukioon hakee myös sellaisia nuoria, joiden suvussa ei ole juuri kouluja käyty. Samoin on toivottavaa, että ammattillisen opetuksen puolella uskalletaan rikkoa perinteisiä sukupuolijakoja alavalinnoissa, jotta esimerkiksi autoala ei olisi niin selkeästi miesten linnake ja lähihoitajia kouluttava sote-ala naisten. Hyvää on se, että kaikille nuorille on tarjolla opiskelupaikka. Toisaalta nuoren kokemus siitä, onko opiskelu mielekästä, on ratkaiseva. Ilman motivaatiota nuori ei opiskelupaikasta kummemmin hyödy.
Kuopiossa koulutustarjontaa siis on runsaasti, ja joukossa on varsin suosittuja koulutusaloja, kuten Yle Kuopio uutisoi. Moninaisten ammatillisten vaihtoehtojen lisäksi myös lukiosta löytää painotuksia kiinnostuksen mukaan. Klassikalla voi painottaa urheilua, Nilsiän lukiossa alppihiihtoa, Lumitissa taideaineita, ja Lyseossa on myös IB-linja. Luulisi, että kiinnostavia sisältöjä on tarjolla kaikille. Entä ovatko kaikki nuoret innoissaan opinnoista? Eivät todellakaan kautta linjan. Opintojen eteneminen ja opiskeluun sitoutuminen on kovin vaihtelevaa. Psykologin vastaanotolla kuulee huonosta voinnista ja puuttuvasta opiskelumotivaatiosta. Periaatteessa kiinnostavat sisällöt eivät riitä luomaan nuorille hyvinvointia.
Sakkyn Mikrokadun rakennus Savilahdessa. Uudessa rakennuksessa psykologien, kuraattorien, terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanotot on yhteistyötä edistävällä tavalla keskitetty samalle käytävälle.
Opiskelijoiden hyvinvointi on asia, johon vaikuttaa moni tekijä perheistä ja kaveriporukoiden vuorovaikutuksen laadusta lähtien. Tässä kirjoituksessa pyrin kuitenkin sivuamaan ainoastaan koulutukseen ja opintojen tukeen liittyviä asioita. Koulutus on ainakin lukiossa kovin arvosanakeskeistä, ja nuorilla on paljon pärjäämisen paineita. Moni nuori kokee opintojensa keskellä yksinäisyyttä. Myös kiusaaminen voi olla ulkopuolisuuden tunnetta voimakkaasti korostava tekijä. Korona-ajan etäopiskelujaksot ovat myrkkyä etenkin ammatilliselle opiskelulle, mutta lukiolaisillakin itseohjautuvuus ja motivaatio ovat olleet koetuksella kotoa opiskellessa. Mahdollisesti myös se, miten joustavasti koululla pystytään mukautumaan opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin opintojen järjestämisessä, voi vaikuttaa mielekkyyden ja motivoitumisen kokemuksiin. Esimerkiksi vaatimus olla opintojen äärellä aamulla kello kahdeksan tai vähän kahdeksan jälkeen voi olla monelle nuorelle motivaatiota pudottava asia. Toisaalta esimerkiksi mahdollisuus suorittaa omasta elämäntilanteesta johtuen osa opinnoista kokonaan etänä palvelee osaa opiskelijoista hyvin.
Opintojen tuki on ratkaisevan tärkeää
Lukio-opintoja suoritetaan tyypillisesti tavoitteena jatkaa lukion jälkeen opintoja korkeakoulutasolla. Yhteiskunnan kannalta ei-akateemisten kotien lasten ja maahanmuuttajien pääsy yliopistoon asti on mahdollisuus, ja siksikin kannustavan opinto-ohjauksen resursseihin panostaminen on tärkeää. Toisaalta myös ammatillisen koulun todistuksella voi hakea opiskelupaikkaa korkeammalta koulutustasolta, ja tähänkin tulee lahjakkaita opiskelijoita kannustaa.
Toisen asteen opiskelun pakollisuus laajennetun oppivelvollisuuden aikana on periaatteessa hyvä asia, joka myös tekee opiskelusta edullisempaa opiskelijalle, kun oppimateriaalit kustannetaan opiskelijan puolesta. Kuitenkaan uudistus ei täysin suojaa opintojen katkeamiselta. Siksi on tärkeätä, että koulutusjärjestelmä vastaa opiskelijan tarpeisiin. Vaikkapa opiskeluryhmien kulttuuriin panostaminen niin, että kaikki pääsevät porukoihin ja saavat sosiaalista tukea, on todella tärkeää opiskelukokemuksen kannalta. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien tekemä yhteisöllinen työ voi edistää tätä asiaa, jos opiskeluhuollon aikaresurssit ovat todellisuudessa riittävät haasteeseen. Tällä hetkellä ne resurssit eivät ole riittävät. Samoin muu tuki, esimerkiksi eriytyisopetusresurssien riittävyys opintojen sujumisen varmistamiseksi vaikuttaa opintojen etenemiseen.
Ammatillisen koulutuksen puolella korostuvat monien opiskelijoiden elämänhallinnan haasteet. Voimakkaimmin vailla suuntaa tai elämänhallinta- ja opiskelutaitoja olevat nuoret ohjautuvat Sakkylla opiskelemaan valmalla eli ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Nämä nuoret jos ketkä tarvitsevat vahvan tuen, jotta opintopolku jatkuisi. Se, paljonko koulu panostaa työntekijäresurssiin opiskeluryhmissä, on erittäin merkittävää. Valmalla tulee olla opettajien lisäksi riittävä määrä sosiaaliohjaajia tai muita korkeasti sosiaalialalta koulutettuja ammattilaisia opetusryhmissä. Valitettavasti tässä suhteessa kehityssuunta on ollut väärä. Kuopion tuleekin käyttää ääntään koulutuskuntayhtymän hallituksessa, jotta säästöillä ei vaaranneta nuorten tulevaisuutta.
Savon ammattiopiston Presidentinkadun kampusrakennuksia.
Näillä ajatuksilla opiskelijoiden hyvinvointi nousuun
Mitä siis Kuopiossa on tarpeen tehdä? Opiskelijoiden tukeen tarvitaan lisäresursseja. Tämä koskee erityisesti opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluita. Samoin terveydenhoitajien ja opiskeluterveydenhuollon lääkärien palveluun on saatava lisää resursseja. Terveydenhoitajien tehtäviä on lisätty korona-aikana lisäämättä resursseja, mikä ei ole ollut tervettä kehitystä. Lääkärinaikojen saatavuuden lisääminen puolestaan vaatii käytännössä lääkärien työolojen järjestämistä niin, että toisiin töihin siirtyminen heti tilaisuuden tarjoutuessa ei houkuttelisi. Nythän opiskeluterveydenhuollon lääkärien vaihtuvuus on liian korkea. Opiskeluterveydenhuollon osaksi olisi tärkeää saada myös psykiatri, sillä hyvin monen opiskelijan kohdalla tarvetta on esimerkiksi psyykenlääkitykseen, ADHD-diagnooseihin ja psykoteraterapian tarpeen arviointiin liittyvälle korkealle asiantuntemukselle. Edelleen opiskelun tueksi lisäresurssit opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen ovat tärkeitä. Myös ryhmäkoot vaikuttavat huomattavasti opiskelun sujumiseen. Ei ole yhdentekevää, paljonko opettajan tukea ja aikaa opiskelijalle on. Ryhmäkokojen pienentämiseen panostaminen onkin tärkeää.
Kuopiossa on viety huippuunsa lukioiden erikoissisältöjen tarjonta, eikä ammatillisista koulutusaloista ole pulaa. Kaupungin strategiassa laadukas koulutus joka tasolla on mainittu kasvavan Kuopion vetovoimatekijäksi. Tarvitaan uusia ideoita tuon koulutuksellisen vetovoiman edelleen kasvattamiseksi. Opiskelijoiden hyvinvoinnin pitäisi olla koulutuspolitiikan ytimessä. Voitaisiinko toisen asteen koulutuksesta tehdä Kuopiossa poikkeuksellisen mukavaa ja houkuttelevaa? Tämä vaatisi että opiskelijoiden opinnoissa viihtymiselle, motivoituneisuudelle ja hyvinvoinnille luodaan laadukkaat mittarit, joiden avulla tilanteen kehitystä seurattaisiin. Käytännössä mittarit todennäköisesti osoittaisivat merkkejä menestyksestä, jos opintoja tuettaisiin poikkeuksellisen hyvin tavoilla, joita on mainittu tässä kirjoituksessa. Opiskelijoiden hyvinvointi vaatii käytännön uudistuksia.