Kuva Aarni Mustosesta ja koskesta

Kuntavaalikevät 2021 on jännittävää aikaa meille Kallaveden rakastajille. Finnpulp-yhtiö jysäytti 28.5. uutispommin. Finnpulpin sellutehdashanke oli ajautunut karille loppuvuodesta 2019 korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) kaadettua tehdashankkeen ympäristöluvan. Nyt yhtiö ilmoitti hakevansa KHO:lta aiemman päätöksen purkua. En ole koskaan kannattanut Finnpulpin tehdashanketta, ja olen ylpeä siitä, kuinka yhtenäisenä rintamana puolueeni Vihreiden ehdokkaat tätä hanketta vastustavat. Itse olen vankkumaton hankkeen vastustaja. Aiemmin olen käsitellyt Finnpulp-asiaa tässä aiemmassa kirjoituksessani. Tässä nyt edessäsi olevassa kirjoituksessa kirjoituksessa analysoin, mitä näen Finnpulpin yllätysvedon takana. Näen tulevalla valtuustokaudella olevan kuin olevankin edessä uuden poliittisen taistelun tehdashankkeeseen liittyen. Kutsun sitä nimellä Finnpulpin loppupeli.

 

Finnpulpin loppupeli mietityttää Valkeisenlammen rannassa istuvaa kirjoittajaa.

Finnpulpin tehdaskanke mietityttää. Millainen tulee olemaan Finnpulpin loppupeli, ja ketkä pääsevät peliin vaikuttamaan? Minulla on ajatuksia.

 

Mistä tämä purkuhakemus KHO:lle tuli?

Ympäristöluvan kaaduttua Kuopion poliittinen eliitti ei ollut valmis luopumaan tehtaasta haaveilemisesta. Kuopion kaupunkirakennelautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät lokakuussa 2020 esisopimuksen, jonka mukaan Sorsasalon tontti vuokrataan uudelleen Finnpulp-hankkeelle. Vain oman puolueeni vihreiden edustajat vastustivat esisopimuksen hyväksymistä.

Päätös oli erittäin huono. Finnpulp ei ollut kyennyt esittämään mitään konkretiaa uusista suunnitelmistaan, eikä ole edelleenkään pystynyt. Finnpulp oli lupaillut kertoa uusista suunnitelmista useaan kertaan ennenkin mutta syönyt sanansa. Siksi puheet uudesta ilmoituksesta tässä toukokuussa eivät juuri nostaneet odotuksia. Ensimmäinen reaktio tietoon KHO:n ratkaisun haastamisesta olikin kummastus.

Itä-Suomen ympäristöoikeuden professori Niko Soininen piti 29.5 Savon Sanomissa menettelyä poikkeuksellisena, eikä nähnyt Finnpulpin hakemuksella suuria menestymisen mahdollisuuksia. Myös tässä Ylen jutussa 31.5. Soininen on samoilla linjolla, ja samaa mieltä on myös toinen ympäristöoikeuden professori Antti Belinskj.

Kaikella todennäköisyydellä KHO ei lämpene Finnpulpin purkuhakemukselle. Oikeus tulee kaikella todennäköisyydellä ottamaan kantaa, ettei tehtaan ympäristöluvan kaatanut päätös ole perustunut menettelyvirheeseen. Herääkin kysymys, miksi Finnpulp teki purkuhakemuksen nyt eikä jo kauan sitten. 

Näkemykseni on, ettei Finnpulp itsekään usko purkuhakemuksensa menestykseen. Vaalien alla yhtiö halusi kuitenkin antaa signaalin siitä, että sen hanke on vakavasti otettava.

Finnpulpille ei ole yhdentekevää, keitä Kuopion valtuustoon valitaan. Kerron seuraavaksi miksi.

 

Aarni nojaa tiiliseinään ja miettii.

Pohdin tarkasti, kuinka laittaa valtuustossa kapuloita Finnpulpin rattaisiin.

 

Finnpulpin loppupeli sellaisena kuin minä sen nyt näen

Finnpulpin tontin esisopimus on voimassa kaksi vuotta solmimisestaan, käytännössä syksyyn / loppuvuoteen 2022. Jos yhtiö saa tässä ajassa haettua uutta ympäristölupaa, sopimusta jatketaan neljällä vuodella. Toisaalta jos lupahakemukset taas kaatuvat, myös sopimus raukeaa.

Finnpulp ei ole hakenut uutta ympäristölupaa, koska sen on mahdotonta suunnitella ympäristön kantokyvyn mukainen tehdas, joka kannattaisi ja vakuuttaisi sijoittajat.

Kun KHO torppaa aiemman päätöksensä purkuhakemuksen, Finnpulpilla on muutama vaihtoehto. 

1) Finnpulp voi hakea uutta ympäristölupaa. En usko Finnpulpin lähtevän tälle tielle, koska uuden lupahakemuksen kaatuminen oikeudessa olisi hankkeelle potentiaalinen lopullinen kuolinisku.

2) Finnpulp voi luovuttaa. En usko tähänkään vaihtoehtoon.

3) Finnpulp voi pyytää kaupungilta uusia neuvotteluja esisopimuksen pidentämisestä. Tämän uskon toteutuvan.

Mitä Finnpulp hyötyisi ikiliikkujana pidennettäväksi palaavasta tonttisopimuksesta? Näen että viime kädessä yhtiö haluaa pelata aikaa. Nykyinen lainsäädäntö on myrkkyä yhtiölle. Tulevaisuus voi kuitenkin tuoda muutoksia lainsäädäntöön Suomen tai Euroopan sisäisinä päätöksinä tai uusien kansainvälisten vapaakauppasopimusten kautta. 

Finnpulp-hankeen johtohahmot eivät varmasti panisi pahakseen nykyisen kaltaisen ympäristölainsäädännön ja muun sääntelyn alasajoa, eivätkä he ole haaveineen yksin. Esimerkiksi Suomessa Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Keskustan hallitus voisi olla yhtiölle luotettava liittolainen nykyisen lainsäädännön kumoamispyrkimyksissä.

Finnpulpin tehdashanke ei perustu ihmeen toivomiselle. Yhtiön tavoite on pelata aikaa ja pitää hanke hengissä, kunnes tehdas pystytään junttaamaan Kallaveden rantaan ilman sellaisia pieniä ärsyttäviä asioita kuin ympäristölainsäädäntö. Siksi yhtiö toivonee tonttinsa esisopimuksen pidentämistä. Kaupungin virkamiesjohto on intoa puhkuen hankkeen takana ja halukas tarpeen vaatiessa tuomaan sopimuksen pidennyksen poliittisten päättäjien käsittelyyn.

 

Aurinko laskee Kallavedellä

Tämä järvi on sydämessäni. Sen täytyy säästyä.

 

Kallavesi on turhan arvokas pelin panokseksi

Näen merkittävänä mahdollisuuden, että uudet poliittiset päättäjät ovat taas linjaamassa Finnpulpin tonttisopimuksen kohtalosta. Finnpulpille ei ole yhdentekevää, keitä nyt vaaleissa Kuopion valtuustoon valitaan. Ei myöskään Kallavedelle.

Tehtaan tulo, jos se joskus toteutuisi, toisi meille Kallaveden, jonka veden laatu ja kalakannat romahtavat. Saisimme runsaasti lisää levää. Saisimme rekkarallin. Saisimme hajuhaittoja. Saisimme lisääntyvät hakkuut ja hiilidioksipäästöt aikana, jona päästöjä on pienennettävä kaikin keinoin. 

Tätä en suurin surminkaan halua. Eikä Finnpulp edusta mitään tulevaisuuden menestysalaa, vaan vanhanaikaista sellun bulkkituotantoa, joka työllistää rajallisesti. Kuopio tarvitsee mieluummin korkean osaamisen yritystoimintaan liittyviä työpaikkoja, jollaisia esimerkiksi Finvector maailman kärkeä olevana bio- ja lääketieteiden alan yrityksenä tarjoaa. Harmi, ettei Kuopion poliittinen johto ole osannut olla eteenpäin katsova, vaan on juuttunut selluhaaveisiinsa.

Perinteiset valtapuolueet Keskusta, Kokoomus ja SDP seisovat edelleen Finnpulpin tehdashankkeen takana. Samoin Perussuomalaiset. Näiden puolueiden rivissä Finnpulp nähdään myyttisenä Sampona, joka tuo vaurauden. Toki kaikista näistä puolueista on hankkeelle kriittisiä ehdokkaita, niin heikko on tehdashankkeen todellinen uskottavuus. Kuitenkin näiden yksittäisten Finnpulp-kriitikkojen äänestäminen on riski. Tehdashankkeen vastustajalle annettu ääni nimittäin nostaa samalla hankkeen puolustajia. Lisäksi hankkeen vastustaja voi myös huomata, että joutuu ryhmäkurin pakottamana tukemaan tehdastontin esisopimuksen pidennystä.

Me Vihreät olemme yhtenä rintamana tehdashanketta vastaan. Meillä on myös näyttöjä hankkeen vastustamisesta tosipaikan tullen toisin kuin kilpailevilla puolueilla. Minulle asia on hyvin henkilökohtainen Kallavettä kohtaan tuntemani rakkauden takia. Lupaan olla tehdashankkeelle erittäin vaikea vastustaja valtuustossa ja mahdollisissa muissa luottamustehtävissä vaalien jälkeen.