Tämä kirjoitus on minun ja Kaisa Kanteleen yhteistyönä syntynyt ja julkaistu Savon Sanomissa jo vuosi sitten, 12.5.2020. Kirjoituksessa viitataan tilanteeseen tuolloin käytössä olleiden tietolähteiden kuten Kuopion kaupungin vuoden 2019 henkilöstökertomuksen valossa. Valitettavasti kirjoitus on edelleen ajankohtainen, sillä ainakaan positiivista muutosta ei ole tapahtunut. Kaupungin henkilöstön hyvinvointi odottaa yhä panostuksia
**
Kuopion kaupungin tulee panostaa henkilöstöönsä
Kuopion kaupunki on yrittänyt vähentää työntekijöidensä sairauspoissaoloja koko kuluneen valtuustokauden ajan. Tulokset ovat kuitenkin jääneet heikoiksi, kuten käy ilmi kaupungin tilinpäätöksestä.
Tavoitellun kahden sairaspäivän vähenemisen sijaan sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna (siis vuonna 2019) 0,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Tämä on alle kahden prosentin vähennys.
Yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyteen liittyvät syyt. Kuopion kaupungilla on yli 7000 työntekijää. Kyse ei siis ole vähäpätöisestä joukosta.
TYÖELÄMÄ on käynyt menneitä vuosikymmeniä vaativammaksi. Toisaalta vallitsee laaja tieteellinen yksimielisyys, että korkea stressi lisää sekä mielenterveysoireita että somaattista sairastavuutta.
Sairauksien ennaltaehkäisy on ylivoimaisesti halvin tapa hallita niihin liittyviä kuluja, sillä sairaudet voivat kroonistua. Seurauksena voi olla haittaa työntekijälle ja kuluja työnantajalle.
Pahimmillaan sairastaminen johtaa työntekijän pysyvään työkyvyttömyyteen.
KAIKKI hyötyvät siitä, että kaupungin organisaatiossa kiinnitetään huomiota työntekijöiden kuormitukseen ja jaksamiseen.
Miten huolehdimme henkilöstön työssä jaksamisesta? Syksyllä käynnistyneet yt-neuvottelut saatiin hädin tuskin päätöksen koronakriisin iskiessä.
Nyt olemme uuden haasteen edessä: lomautuksia toteutetaan ja monia toimintoja on pitänyt nopeasti muokata uuteen tilanteeseen sopiviksi.
On odotettavissa, etteivät sairauspoissaolot laske tämän vuoden aikana. Kovissa muutoksissa ja oudossa yhteiskunnallisessa tilanteessa sekä työntekijöiden että esimiesten jaksaminen on koetuksella.
KAUPUNGIN työntekijöiden jaksamisen tukea on kehitettävä vaikeassa taloustilanteessakin.
Erityisen tärkeää on varmistaa, ettei yksittäisen työntekijän taakka kasva liian suureksi. Töiden on jakauduttava riittävän monelle tekijälle.
Työssä jaksamista tukevia asioita voivat olla esimerkiksi mahdollisuudet työajan lyhentämiseen, työpäivän rytmittämiseen ja liikuntaan työajalla. Kokemus siitä, että voi vaikuttaa työnsä sisältöihin ja tulla työyhteisössä kuulluksi, on jaksamisen kannalta merkityksellistä.
Hyvinvoivat työyhteisöt tarvitsevat osaavaa johtamista.
Kaupunki on panostanut työergonomiaan ja työturvallisuuteen, ja tulokset näkyvät työtapaturmien vähenemisenä. Nyt olisi syytä ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla työssä jaksamista tuetaan.
Tätä työtä pitää tehdä suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti. Panostamalla henkilöstön jaksamiseen vaikutamme ratkaisevasti myös asukkaiden saamien palvelujen laatuun.
Aarni Mustonen ja Kaisa Kantele, 12.5.2020
**
Kaisa on kirjoittanut kaupungin työntekijöiden hyvinvoinnista ja sairauspoissaoloista myös tässä kirjoituksessaan.
**
Aarnin jälkisana vuotta myöhemmin 19.5.2021: hyvinvointi ei ole edelleenkään työarjen keskiössä
Kirjoituksemme sai paljon kiitosta. Se kirvoitti myös tämän 17.5.2020 julkaistun mutta maksumuurin takana olevan vastauksen, jonka allekirjoittajina on peräti seitsemän työhyvinvoinnin kanssa tekemisissä olevaa Kaupungin virkamiestä alkaen henkilöstöjohtaja Terttu Ruotsalaisesta ja lisäksi Järviseudun työterveyden palvelupäällikkö Tuula Savolainen. Vastauksesta sai kuvan, että työntekijän hyvinvointi etenee massiivisten panostusten kautta. Tosin se jäi erittäin hämäräksi, kuinka nämä hienon kuuloiset toimet tavallisen työntekijän arkiseen työntekoon vaikuttaisivat. Vuoden pidempään kaupungin työntekijänä jatkaneena en nyt edelleenkään keksi, mitä tukea työntekijän hyvinvoinnin tueksi on tuotu tilanteessa, jossa töitä on liikaa. Valitettavasti kaupungin tuore vuoden 2020 henkilöstökertomus kertookin, ettei henkilökunnan sairauspoissaoloja saatu alenemaan lainkaan vuoden 2019 tasolta. Totean, että kirjoituksessamme esittämämme keinot ovat edelleen erittäin tarpeelliset. On sääli ettei kaupunki ole laajamittaisesti panostanut niiden käyttöönottoon. Tulen jatkamaan taistelua Kuopion kaupungin henkilöstön hyvinvoinnin puolesta valtuustossa.